Kirpparilta tyttöselle laukku. Iltalenkin punertava taivas ja lipuvat pilvet. Postilaatikossa odottanut paketti "One sees clearly only with the heart". Ja sitten vähän semmoista pientä levottomuutta ja malttamattomuutta. Alavirettä. Opettavaisia aikoja.

Yhtenä iltana hereillä maatessa mietin, että nukun hyvin vasta sitten, kun toinen lapsista on tullut viereen. Ja täydellisesti vasta sitten, kun toinen pötköttää kainalossa ja toinen tuhisee lattialla patjalla. Vaikka seinän takana, parin metrin päässä nukkuvatkin (silloin kun sängyissään pysyvät). Hassua se.